torstai 30. lokakuuta 2014

Tukka vaaleammaksi c-vitamiinilla

C-vitamiinivaalennus on blogeissa vilahdellut siellä täällä ja aina vähän eri tuloksin. Itsehän muutuin blondista punapääksi syksyllä ja nyt kun tyvikasvoi alkoi häiritä piti jotain tehdä. Minähän päätin kokeilla mitä c-vitamiini tekee tukalle, jota ei voi enää muulla vaalentaa.

Muutama ajatus c-vitamiinivaalennuksesta:
  • Poistaa hiuksesta keinopigmenttiä eli ei missään tapauksessa vaalenna hiuksen luonnollista väriä esim. tyvikasvua.
  • Mitä vähemmän hiusta on värjätty, sen helpommin se vaaleenee (myös perinteisen vaalennusaineen kanssa). Jos olet vaikka vuosia värjännyt hiuksesi kauttaaltaan mustalla niin sitä väriä on hiuksessa aika paljon, joten ei välttämättä kannata odottaa ihmeitä.
  • Suoravärit eli esim. värinaamiot lähtevät hiuksesta helpommin kuin hapettuvat väripigmentit.
  • Rankimmin käsitellyistä kohdista, kuten raidat, värit haalistuvat yleensä muuta tukkaa helpommin.

Hommaan tarvitaan apteekista c-vitamiinia eli askorbiinihappoa, halpaa shampoota ja jonkinlainen sekoituskulho + sivellin. Valitsin shampooksi omenalta tuoksuvan lastenshampoon. Valintaan oli kaksi syytä. 1) Tuoksu jää kuitenkin leijumaan hiuksiin 2) Aine muhii päässä niin pitkään, että on ihan hyvä jos siinä on mukana hoitavia ainesosia. Sekoituspurkiksi käy oikeastaan mikä vaan puhdas purkki ja sivellinkään ei ole välttämätön.

Sitten vaan sekoitetaan c-vitamiini ja shampoo koostumukseltaan levitettäväksi mönjäksi. Sullotaan aine hiuksiin ja laitetaan kelmu tai suihkumyssy päähän. Seuraava vaihe onkin odottelu. Vaalennusaine saattaisi tehdä saman tuloksen jo ihan muutamissa minuuteissa kuin mitä tämä tekee kokonaisuudessaan. Itse pidin ensimmäisellä kerralla ainetta päässä melkein 2 tuntia.

Lähtötilanne oli tämä:
Haalistuneen, kevytvärillä tehdyn punaisen alla on hyvin raidoitettu tukka, jossa on omaa tyveä kertynyt ihan riittävä määrä.

Kahden tunnin jälkeen tukka näytti tältä:
Reilusti vaalentunut persikkainen tukka, mutta c-vitamiinivaalennuksen jälkeen tukka ei ole ihan samaa luokkaa kuin ennen punaiseksi värjättyä. Päänahkaa kiristele tämän jälkeen. Ihoa kannattaa kostuttaa vaikka kosteuttavaa hiusvettä.

Tein käsittelyn uudestaan vielä seuraavana päivänä, mutta väriä ei enää lähtenyt, joten eiköhän tämä kokeilu ollut tässä. Punaiset on muutenkin vaikeimpia ja sinnikkäimpiä pysymään päässä, joten tulos oli ihan kohtuullinen. Varsinkin sillä ajatuksella, että vaalennusainetta tähän tukkaan ei voi enää laittaa jos haluaa pitää hiukset vielä päässä.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Ihmeneloset

Vaikka Marvel-tyttö oonkin niin Fantastic four on mennyt multa vähän ohi. Nyt kuitenkin sattui tälläinen ihmenelosten paketti, että ei voinut olla tykkäämättä.
BeautyBlender-jutut on muuten ollu mun luetuimpia juttuja ilman ompelukonetta tehtävän lahkeenlyhennyksen ohella, joten on kai ihan perusteltua kirjoittaa taas lisää. Varsinkin kun nää sienet on tulossa Suomeenkin!

I love me -messuilla BeutyBlenderin osastolla oli esillä myös söpöjä pikkublendereitä, nimeltään ilmeisesti BeautyBlender micro.mini. Messuilla mulle ei osattu kertoa milloin pikkusienet tulevat myyntiin tai missä niitä myytäisiin, joten suuntasin nettiin. Löysinkin sopivasti paketin, jossa saisin uudet blenderit vanhojen tilalle ja samalla vielä saippuan ja yhden pikkusienen.

Pikkublenderi on samanlainen märkänä käytettävä sieni kuin isosiskonsakin. Pikkusieni vaan on kokonsa takia aika pehmeä ja vähän lörppö, mutta luonnollisesti myös tarkempi kuin isot. BeautyBlender itse sanoo, että pikkusieni soveltuu erityisesti korostuksiin, varjostuksiin ja peiteaineille.

Huomasin samalla, että onpa edellinen blenderini tosiaan jo kulunut. Sen lisäksi, että vanha on haalistunut ja saanut kynnenjälkiä on sienen kimmoisuus ihan olematon verrattuna uuteen! 

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

I love me pikavauhdilla

Pikavauhdilla homma menee näin:
Budjetti: 0 euroa, tai hätätapauksessa muutama kymppi
Aikaraja: Neljä tuntia
Luvassa: Meikki Oriflamella
Tavoite: Selviytyä pienellä budjetilla ja tavata muita kosmetiikkaihmisiä

Lopputuloksena oli toisen ihmisen tekemä meikki, 24 euron rahanmenetys näihin ja muutama kävelty metri muiden kosmetiikkabloggaajien kanssa.

Saatoin vähän ihastua Zoyan PixieDusteihin Ilonan tuparilahjakassista. Zoyaa kun ei ole niin kovin yjksinkertaista hankkia, joten olin kyllä ihan vietävissä Zoyan osastolla. Selvisin kuitenkin aika vähällä. Muutama lakka jäi mietityttämään, mutta otin nämä ensihätään

Messuista selvisin vähällä rahalla sillä, että päätin suorittaa ostokseni vasta lähtövaiheessa, ettei tarvitsisi kantaa painavia kantamuksia, jos jokin tuote on loppu niin en varmaan kuole. Lopputuloksena tällä tekniikalla oli, että todella tuli harkittua mitä halusi, osan haluista kerkesin jo unohtaakin. Totesin, että kun kerran tietyt tuotteet unohdin ostaa niin en niitä kovasti kaivannutkaan.

Yleisesti messut oli ihan miellyttävä yllätys. Kävin I love me -messuilla viimeksi 2012 ammattilaispäivänä, jolloin koko ammattilaisosasto oli pelkkä vitsi ja kauneuspuoli keskittyi lähinnä kynsilakkoihin. Tällä kertaa ammattilaisosastoa ei ollut, mutta kauneuspuolella oli mun mielestäni monipuolisempi tarjonta vaikka messut sinällään olivat aika reilusti pienemmät. Muutkin osastot kävin katsastamassa, mutta yotesin vain, että ainakin minun ja I love me -messujen käsitys muodista on kyllä ihan eri maailmoista.

Kauneuspuolella kiinnostavia juttuja oli tällä kertaa paljon ja "uutuuksiakin" löytyi mm. Beauty Blenderin muodossa. Itse asiassa BB:tä lähdin messuilta hakemaan, mutta totesin, matkanvarrella, että pärjään hetken vielä vanhoilla. Olisin kyllä heti ostanut ne söpöt pikkusienet jos niitä vaan olisi ollut myynnissä! Ei voi vastustaa söpöyttä.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Kosmetiikkakaaos

Kaikki iloisesti sekaisin erilaisissa pusseissa ja pahvilaatikoissa. Jos ei olisi rahasta kiinni niin tässä taloudessa olisi työhuone ihan jo pelkästään kaikkien työvälineiden säilytykselle. Kuvassa on tosin jokunen henkilökohtainenkin tuote. Lopputulos näyttää kuitenkin niin karmealta, että tulee yöllä kummittelemaan.

Eräänä päivänä asialle vaan oli tehtävä jotain. Nyt tavaroita on vähän karsittu, niitä on saatu nätimmin pakettiin ja mikä tärkeintä, niillä on oma paikka!

Lipaston löytäminen muuttui aika vaikeaksi, sillä sen piti mahtua tiettyihin kokokriteereihin. Löytyi kuitenkin yksi sekundayksilö, jonka kasaamiseen meni valehtematta työpäivä, mutta paljon on siistimpää! Riitti noista laatikoista yksi ihan pelkästään omillekin tuotteille.