sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Historiallinen huulipuna

Normaalisti historiallinen huulipuna vois mulle tarkoittaa jotain ikivanhaa ja vähän jo huonossa hapessa olevaa aarreetta kauniissa pakkauksessa. Tai siis pilaantunut tuote, jota säilytetään hienon hylsynsä takia. Vaan ei! Tämä on historiallinen siksi, että se on enemmän tai vähemmän kohdannut loppunsa ja on siis ensimmäinen mun koskaan loppuun käyttämä huulipuna!


Toissakesäisestä Jyväskylämiitin goodiebagista löytyi muun muassa Laveran Brilliant care -huulipuna. Aluksi puna jäi käyttämättä, mutta sitten huomasin, että punahan on oikeasti hyvä. Puna levittyy kapeasta pakkauksestaan siististi ja helposti. Koostumukseltaan brilliant care on pehmeä ja kiiltomainen, vaan ei liian huulikiiltolähmä. Lähmää ei ole nimensä veroisesti tämä ihan oikeasti hoitaa. Normaalisti en kehtaa mitään huulimeikkiä käyttää silloin kun huulet on yhtään kuivat, tämän pystyy kyllä laittamaan vähän kuivillekin huulille ilman ongelmia. Ei tässä tietenkään mikään maratonkesto ole, mutta sopivan luonnollinen sävy kuluu nätisti ja jättää jälkeensä stainimaisen pinnan. Ei huono oikeasti!

Omani oli sävyltään 02 Strawberry pink, jonka sävy näkyy tässä jämämäärässä oikein mainiosti.


Mikä on oma huulipunasuosikkisi ja miksi?

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Uudelleenkäytä tuotepakkaukset

Tässä blogissa on aiemminkin käytetty tuotepakkauksia uudelleen, varmaan mieleenpainuvin juttu on ollut Sensain puuterirasian hyödyntäminen sivellinsaippuan säilytyksessä.

Nyt ei ole tarjolla mitään ihan yhtä innovatiivista, mutta mulla on taas yhdenlainen matkakosmetiikan pakkaus menossa ja olen säästänyt hyviä, pieniä purkkeja. Esimerkiksi eos-käsirasvassa on ihan superkätevän kokoinen pakkaus. Pakkaus vetää sisäänsä 44 millilitraa tuotetta ja koska muotoilu on vähän littana, se on helppo mahduttaa siihen litran muovipussiin. Kaiken lisäksi suuaukko on sen verran iso, että pakkaus on helppo pestä ja täyttää. Korkki on täyttämistä varten vähän hankala, mutta mitä tiiviimpi, sen parempi.


Ei-kierekorkilliset saa hyvin helposti irti. Kaulan alle ujutetaan esim kynsisaksien kärki ja vetämällä korkkia ulospäin sen saa irti. Tällaisen vähän joustavan muovipullon putsaaminen on ihan superhelppoa. Purkkiin laitetaan vähän saippuaa tai muuta nestemäistä pesuainetta, pullo esimerkiksi puolilleen vettä, puristetaan pulloa kevyesti, peitetään suuaukko peukalolla, joten sisälle muodostuu pieni alipaine. Ravistetaan ja huuhdotaan, valmista! Joskus tuntuu että pikkupurkkeihin jää muutama pisara nestettä, joka ei meinaa millään kuivaa. Silloin avuksi voi ottaa hiustenkuivaajan ja kylmällä ilmalla puhaltaa muutaman sekunnin ajan purkin sisuksia. Valmista täytettäväksi!


Deodorantit on aina jotenkin vähän isoissa ja kolhoissa pakkauksissa, vaikka pakkaus sinällään olisikin lentokonekokoinen eli alle sen 100 millilitraa. Törmäsin jossain vaiheessa Nivean tarjoukseen, jossa ostamani tuotteen mukana tuli ihan minikokoinen dödöpullo. Olihan se saatava! :D
Nämäkin voi nimittäin täyttää uudelleen. Korkin irroitus tapahtuu samaan tapaan kuin yllä. Pallo-osankin saa putsattua kun korkin saa irti. Pallon saa irrotettua kun alapuolelta painaa kevyesti esimerkiksi pumpulipuikolla sen irti. Lähtee tosi helposti ja saa yhtä helposti takaisinkin.


Muradin pikkupullo on samaa sarjaa kuin ne pullot, joita voi ostaa kaupoista tyhjinä ihan uskomattoman koviin hintoihin. Tämähän se vasta onkin helppo pestä. Kierretään korkki pois, pestään ja täytetään. Tietenkään ihan kaikkia aineita ei voi laittaa ihan mihin tahansa pulloihin, (esim. kynsilakka sopii vain tiettyihin muoveihin), mutta shampoo tai hoitoaine eivät kovasti välitä missä ovat.


Sitten ehkä vähän sitä innovatiivisempaa puolta edustava juttu: Ferrero Rocher -suklaapakkaus on ihan nappivalinta Shiseidon puhdistuslappujen koteloksi. Yksi pötkö lappuja mahtuu juuri sopivasti rasiaan, ihan niin kuin se olisi mitoitettu tähän.


Käytätkö pakkauksia uudelleen?

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Testissä Urban Decay All Nighter -meikkivoide


Urban Decayn All Nighter -meikkivoide tuli syksyllä rytinällä Suomeen. Kaikki kauneusbloggaajat tuntuivat ihastuneen siihen ja toki se sai minutkin odottamaan tuotteelta paljon, onhan se UD:n All Nighter -kiinnityssuihke parhaita meikkituoteita, mitä olen koskaan käyttänyt.

Koostumus tuotteessa on tosi hyvä. Voide peittää ihan pienelläkin kerroksella ja ei näytä ainakaan omalla ihollani miltään pakkeliltani. Kevyt tuntu ja hyvä peittävyys on ainakin ominaisuuksia, joita itse kaipaan. Tuote levittyy nätisti ja näyttää vähän karummallakin iholla hyvältä. Vedenpitävä meikkivoide kuulostaa hyvin kestävältä. Kaikki vaikuttaa siis hyvältä.

Vaan kuinkas kävikään? Mulla on niin rasvoittuva iho, että alle parin tunnin voide liejuuntuu iholla. Sama vika kuin vedenkestävissä ripsiväreissä: ne on alaluomilla nopeasti, koska vedenkestävä meikki pääsääntöisesti kaipaa rasvaa puhdistukseen.

Ei osunut tämä, jatketaan etsintöjä!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kolme firmaa, kolme fiilistä

Maailmassa tuntuu olevan kutakuinkin kolme isoa firmaa, jotka omistaa kaikki suurimmat kosmetiikkabärndit. Toki on pienempiä ja itsenäisiä toimijoita, mutta vähemmän yllättäen ne ei ole niin tunnettuja. Kolme isointa on mutulla heittäen Shiseido, L'Oréal ja Estée Lauder.

Kaikista näistä yrityksistä ainakin mulla on jonkinlainen mielikuva, en ehkä ole ainoa?

Toki kaikista tulee ensimmäisenä mieleen ehkä mielikuvia yrityksen maataustasta tai jostain muusta, mutta sen lisäksi on se oma fiilis yrityksen toiminnasta ja mielekkyydestä ostaa tuotteita kyseiseltä firmalta. Tää postaus tarkoittaa ehkä sitä, että en enää koskaan tule saamaan mitään pr-kamaa näiltä firmoilta tai niiden brändeiltä, mutta mielipiteitähän nää on ja ne tulee kokemuksista, joten sori.

Piilaakson matkalla käväisimme Gilroy Premium outletissa, joka on ihan jättimäinen outlet-kylä. Mun suunnitelmaani kuului käydä yhdessä kosmetiikkaliikkeessä ja yhdessä tavaratalossa. Paikan päällä huomasin, että samassa rakennusryppäässä oli useampiakin liikkeitä, joten suunnitelma luonnollisesti muuttui.




Eka käynti oli Estée Lauderin liikkeessä nimeltään the Cosmetic Company Store.
Mun fiilis suomalaisten merkin (merkkien) työntekijöiden perusteella on on ollut vähän etäinen ja ei-niin-palvelualtis. Monesti esim. MACilla olen huomannut, että mulle ei edes ole yritetty myydä tai esitellä millään tavoin. Se mitä olen etsinyt, olen saanut, mutta olisin monesti ollut valmis ostamaan enemmänkin jos joku olisi edes vähän yrittänyt.

Fiilis Kaliforniasta: Varmistettu. Myyjänainen tervehti laimeasti sen jälkeen kun olin häntä tervehtinyt ja meni nyhjäämään tiskin taakse apaattisena ja ehkä vähän ujona. Amerikkalainen huonekaverini sanoi, että jos suomalainen sanoo jonkun olevan ujo, niin sitten se ihminen on tosi ujo.

Seuraavaksi vuorossa bare+Beauty, joka oli ainoa näistä liikkeistä, jonka olin bongannut ennen paikalle pääsyä.


 

Aika nopeasti mulle selvisi, että kyseessä on Shiseidon liike ja kyseinen firma on hetki sitten ostanut yrityksen, jonka tuotteita on bare mineralsit. Lisäksi mulle selvisi, että sama firma omistaa mm. Laura Mercierin, Burberryn ja Elie Saabin merkit, Narsin jo entuudestaan tiesinkin Shiseido-brändiksi.

Siitäkin huolimatta, että Shiseido on japanilainen, mulle ei tule siitä mieleen sellainen japanilainen "jäykkyys", vaan jotenkin sopivan hienostunut ja asiakkaistaan kiinnostunut olo. Toki nyt täytyy myöntää, että olen ollut tekemisissä lähinnä Narsin nettikaupan asiakaspalvelun kanssa, että fiilis tulee vain sieltä. Toisaalta virhetilanteissakin kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin, näin asiakkaan näkökulmasta.

Fiilis Kaliforniasta: Muistelen paikkaa lämmöllä ja se säteilee kaikkiin Shiseidon omistamiin merkkeihin. Kun astuin sisään, myyjä otti minut avosylin vastaan ja esitteli kevyesti tuotteita. Myyjän kanssa oli todella mukava asioida ja itse asiassa juttelimme koko käyntini ajan. Ihastuin paikkaan ja söpöihin erikoistuotteisiin niin, että kysyin voinko ottaa kuvia kosmetiikkablogiini. Vastaus oli iloinen "tottakai" ja jatkoimme blogeista puhumista. Nainen olisi myös halunnut että esittelen blogini hänelle, että hän voi vilkaista. Tosin ajattelin kylmästi, että suomen kieli on liikaa jo siinä kohtaa kun täytyy antaa blogin osoitetta, jäi nyt tekemättä. Lähdin oikeasti aurinkoisena pois.

Tepastelin seuraavaan liikkeeseen, L'Oréalin Luxury Beauty Store.



L'Oréalilla on paljon ihan huippumerkkejä ja niillä ihania tuotteita, mutta fiilis on, anteeksi vaan, tosi kolkko. Myyjät on aina todella viimeisen päälle laitettuja, minua vanhempia naisia, eivätkä koskaan lähesty minua ensin. Myyjää tarvitsee itse kuikuilla ja lähestyä, ehkä juuri siksi, että normaalipäivänä minä olen ulkonäöllisesti vähän eri maata. Meillä on joku kuilu. Poikkeuksena on ollut Helsingin Sokoksen Urban Decayn piste, jossa ihan jopa tunsin itseni tervetulleeksi.

Fiilis Kaliforniasta: Viimeisen päälle laitetut myyjät, check. Erittäin siisti ja tyylikäs esillepano, check. Myyjä, joka ei tervehdi, check. Myyjä, joka puhuu mieluummin työkaverilleen kuin asiakkaalle, check. Okei, kyllä mulle kelpaa sekin, että saan ihan itse katsoa tuotteita. Varsinainen järkytys tuli siinä kohtaa kun kysyin saman kysymyksen kuin edellisessä liikkeessä: saanko kuvata kosmetiikkablogiani varten. Vastaus oli tyly: "No". Ei mitään kuorrutteita tai koristeita. Jopa suomalaiselta asiakaspalvelijalta olisin odottanut monisanaisempaa vastausta, esim. "Valitettavasti meillä ei saa kuvata." Tuo jyrkkä ei oli itse asiassa yksi niistä kahdesta asiasta, jotka minulle liikkeessä sanottiin "How are you" oli toinen, joka vastaa suomalaista moita. Mulle on ihan ok, että kuvata ei saa, sen takia kysyinkin. Vastaus oli kuitenkin niin tyly, että ei mun tehnyt mieli asioida liikkeessä sen enempää. Paikalla oli ihan hyviäkin tarjouksia mm. vanhanmallisia UD-siveltimiä puoleen hintaan, mutta shoppailufiilis vähän jäi.

Pääsääntöisesti palvelu liikkeissä oli ihan uskomattoman hyvää. Sai minut miettimään onko kaikki provisiopalkalla töissä, sillein hyvässä mielessä. Ihmiset oli oikeasti todella valmiita auttamaan.

Tämähän oli johtamisen opintomatka, joka maustettiin pienellä vapaa-ajalla. Ehkä löysin tästä ihan tärkeän pointin, jota voisi tarkemmin korostaa myös siellä johtamisen, ei vain markkinoinnin puolella. Kaikki mitä yritys tekee liittyy markkinointiin ja asiakkaan saamaan mielikuvaan. Tietysti taustalla on aina paljon tekijöitä, mutta ei kai tympeys ole kenenkään markkinoinnissa mitenkään korostettava juttu?

Oonko yksin kokemusteni kanssa vai onko samoja fiiliksiä?

lauantai 24. joulukuuta 2016

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri luukku 24



Tervetuloa kosmetiikkabloggaajien joulukalenterin vuoden viimeiseen luukkuun.

Jatketaan taas keskiviikkona normaalitahdilla tässäkin blogissa. :)

Kaikki kalenteriluukut löydät tästä:




perjantai 23. joulukuuta 2016

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri luukku 23 - vinkit kuvausmeikkiin


Tervetuloa 23. kolmanteen luukkuun! Eilisestä löydät ihanan Jonnan postauksen ja arvonnan, johon kannattaa osallistua.

Olen kahtena viime vuotena ollut osana samaa kalenteria ja olen antanut vinkkejä siitä, miten keinovaloa voi hyödyntää hyvinkin pienillä panostuksilla. Vinkit voit katso täältä ja täältä. Tänä vuonna ajattelin vähän muuttaa kaavaa, mutta jatkaa vähän samalla teemalla.

Malli: Suvi

Kuvausmeikki on hakusana, jolla tähän blogiin tullaan edelleenkin tosi usein. Se edellinen postaus aiheesta on ihan asiaa ja kirjoitettu kuvaajan näkökulmasta, mutta on vähän jo nolo, koska kuvien linkitykset on menneet rikki ja en tiedä mitä kuvia olen käyttänyt. Toisaalta tämä postaus on pitänyt tehdä moneen kertaan viimeisen viiden vuoden aikana, mutta on jäänyt. Meinasin nyt tällaisessa erikoistilanteessa paljastaa päivitetyn version aiheesta näin valokuvaajana ja meikkaajana.

Kuvausmeikki saattaa kuulostaa vähän pelottavalta ja jotenkin tosi mystiseltä. Ei se oikeasti ole kumpaakaan. Parhaimmillaan hyvä kuvausmeikki on se ihan oma, perus päivämeikki.

Lähdetään ihan perusjutuista: Mieti kumpi on tärkeämpi, meikki vai kohde, halutaanko katsojan kiinnittävän huomiota meikkiin vai ihmiseen. Yleensä se ihminen kuvassa on tärkeämpi asia, joten kannattaa panostaa siihen, että kaikki on linjassa. Monesti käy niin, että kuvaustilanteessa on kiva valita ne pinkit luomivärit, glitterrajaukset tuplana ja vielä liioittelevat tekoripset ja ihminen jää huomiossa kakkoseksi.


Kuva: Liisa Salonen


Matta on in ja pop ja kaikkea muuta hyvää: Mattatuotteilla ja hyvällä häivytyksellä ei voi mennä vikaan. Glitterit, shimmerit ja muut kiiltävät ja nätit tuotteet saattaa tehdä valojen kanssa varsinaisen "palveluksen". Esim. shimmerillä tehty silmämeikki näyttää valojen kanssa pahimmillaan siltä, että joku olisi pyyhkinyt puolet meikistä pois tai siltä, että meikki ei alunperinkään ollut kovin symmetrinen. Ne kun heijastavat valoa, niin lopputulos voi olla arvaamattoman valkoinen ja väärällä tavalla.

Mutta: Älä puuteroi liikaa ja valitse puuteri, joka ei näytä liian jauhoiselta. Jos joku osa näyttää jauhoiselta, suihkauta kosteussuihketta, esim. MACin fix+ tai vaikka kiinnityspray kuten Urban Decayn All Nighter. Kaikki meikin päälle tuleva neste "sulattaa" jauhoisuutta.

Enemmän on enemmän: Kun kuvataan kirkkaissa studiovaloissa tai kovassa auringonpaisteessa, meikin voimakkuus täytyy määritellä uudelleen. Nyrkkisääntönä oon pitänyt, että meikin pitää olla astetta tummempi kuin se normaalisti olisi.

Kuvat: Liisa Salonen, malli: Laura

Lauran kuvissa meikkiä ei näe, mutta kummassakin sitä on ja paikan päällä sen olemassa olon näki, kuvista ei niinkään. Itse asiassa kahdessa ekassa kuvassa on eri meikki kuin viimeisessä, mutta näyttää aika samalta, eikö?

Tässä on asiaa havainnollistava kuvasarja, jossa meikkejä ei ole tehty ehkä tarvittavalla huolellisuudella, mutta mennään tällä, rohkeasti vaan.
Eka kuva vasemmalta: "ootko sairas?" aka. ilman meikkiä

Toinen vasemmalta: Nudeista nudein eli se, mitä mulla olisi normaalisti. Meikkipohja, siistit kulmat, ripsivärit ja kevyet luomivärirajaukset myös alaluomella, kevyt banaanivarjostus.

Keskimmäinen: Kevyt meikki, peusmeikki eli se, mikä mulle on yleensä juhlameikki. Vahvempi meikkipohja, poskipuna, luomivärit banaanivarjostuksella, siistit kulmat, huulipuna, luomivärirajaukset myös alaluomella.

Toinen oikealta: Keskivahva. Muuten samalla linjalla, mutta koko homma on tehty vielä vähän reilummalla kädellä ja pienillä korostuksilla ja varjostuksilla.

Oikeanpuolimmainen: Vahva. Kaikkea vielä vähän lisää ja ehkä tummemmilla sävyillä ja vahvoilla varjostuksilla.

Alempi kuvasarja havainnollistaa miten tällainen näyttäytyy mustavalkoisena. Kontrastierot on siis avainjuttu jos sitä mustavalkomeikkiä lähdetään tekemään.



Älä huoli kuvauspäivää varten syntyneistä finneistä: Totuushan on, että tosi moni tulee kuvauspäivänä paikalle stressaten sitä, että yön aikana syntyi hirveä paisefinni. Ei se mitään, anna olla vaan. Normaalitilanteessa kuvaaja poistaa finnin kuvankäsittelyllä tosi nopeasti. Se kannattaa meikata ihan normaalisti ilman mitään lisäpakkeleita. Pahimmillaan lisämeikki saattaa tehdä siitä vielä huomiota herättävämmän tai vaikeammin photoshopattavan.

Ohjeita kuvausmeikkiin löytyy kirjoista ja netistä hurjasti, mutta niissä ei mun mielestäni ole huomioitu ihan kaikkea. Monesti nuo ohjeet on jotain kasari-/ysärijäännöksiä, jossa ei ainakaan pyritä luonnollisuuteen tai yhteistoimintaan kuvaajan kanssa. Monesti näillä tulee vaan puuterinen pakkeli. (Tää olkoot mun epäsuosittu mielipiteeni.) Esimerkiksi nenän varjostukset kannattaa unohtaa alkumetreillä ellei todella tiedä mitä tekee. Iho täytyy saada elävän näköiseksi, ei maalatuksi. Kyllä valokuvaaja saa ihoon valoja ja varjoja.

Ehkä suurimpana poikkeuksena on kuitenkin mustavalkokuvat. Niihin meikin pitää lähtökohtaisesti näyttää kolmiulotteisemmalta ja pelata nimenomaan tummuuseroilla, jotta meikki näyttäisi miltään multavalkokuvassakin. Totuus on kuitenkin, että tosi harva kuvaa lähtökohtaisesti mustavalkokuvia, joten asiaa tarvitsee aika harvoin miettiä.

Vasen kuva: Jussi Koskela, oikea kuva: Liisa Salonen, malli: Annika

Yllä oleviin kuviin tehtiin ihan äärimmäisen jämäkkä ja hyvin kontrastikas meikki, koska tarkoituksena oli kuvata todella jyrkkäsävyisiä mustavalkokuvia. Silmien aluset tuntuivat normaalivalossa melkein valkoisilta, luomilla oli ihan valkoista ja ihan mustaa ja kaikkea siltä väliltä, huulillakin oli melkein valkoista huulipunaa yhdessä ja erikseen tumman kanssa.
Tässä mun vinkit tällä kertaa! Tuliko uutta tietoa tai mielenkiintoisia juttuja?



Huomisen luukku aukeaa tässä ja kaikissa mukana olleissa blogeissa. Jokaisessa voi olla vähän eri juttuja, joten kannattaa käydä klikkailemassa!


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Litra kosmetiikkaa kahdeksi viikoksi

Kerroin aiemmin, että olen aika keltanokka lentomatkustamisessa. Edellinen kerta koneessa oli kymmenisen vuotta sitten ja silloin ei tarvinut kiinnittää huomiota nesteisiin ja niiden pakkaamiseen.
Nyt kun kosmetiikka pitää olla alle desin pakkauksissa ja kaiken täytyy mahtua litran pussiin, pisti asia vähän miettimään.

Näihin päädyin:

lentokosmetiikka

- Huulirasva. Ihan jo siksi, että lentokoneessa kuulemma kaikki kuivuu.
- Käsirasva samasta syystä. Tämä on itse purkitettu isommasta pakkauksesta.
- Dödö, pakkauksessa jonka voi heittää pois kun loppuu.
- Kuivashampoo
- Hätävaraksi deodoranttiliinoja
- Savetteja. Käsidesistä jää yleensä kurja lähmä, mutta onneksi saman asian ajaa desinfioivat puhdistusliinat.
- Shampoo, tosin hotelleissa on aina jokin shampoo, hoitoaine on musta paljon tärkeämpi.
- Itse pullotettu hoitoaine, Korresin pullossa Redkenin All Soft.
- Pieni misellivesi meikin puhdistukseen.
- Hammastahna. Yllätävää, eikö?
- Balmainin hius"öljy" korppulatvoille.
- Kosteusvoide. Mukana tosin oli myös silmänympärysvoide, mutta se putkilo näki tyhjyyden ja jäi matkalle.
- Macin pro longwear -peiteaine, toimii pieninä määrinä käytettynä oikein kätevänä meikkivoiteena.
- Sensain kulmakynä.
- Sensains eyeliner.
- Lämpimällä vedellä poistettava ripsari. Tällä hetkellä käytössä Cliniquen Lash Power.
- Hoitava huulipuna.

Mukana oli myös muutama Dermosilin näytepussi, joita en luonnollisesti tuonut enää mukanani. :D
Matkalta ostin vielä pienen hiuslakan, sillä tukka ei vain meinannut pysyä paikallaan!

Näyttääkö yhtään samanlaiselta kuin oma matkakosmetiikka?